Kuinka monta jäteastiaa tarvitaan ulkokäyttöön?

Ulkokäyttöön tarvittavien jäteastioiden määrä ja koko riippuu kiinteistön koosta, käyttäjien määrästä ja syntyvien jätteiden lajeista. Tyypillinen omakotitalo tarvitsee vähintään 2-3 jäteastiaa (sekajäte, biojäte, kartonki), kun taas taloyhtiö saattaa tarvita 4-7 eri astiaa jätelajeittain. Yrityskiinteistöt vaativat usein jopa 5-8 eri jäteastiaa lakisääteisten lajitteluvaatimusten täyttämiseksi. Astioiden koko, tyhjennysväli ja sijoittelu vaikuttavat merkittävästi tarvittavaan kokonaismäärään.

Kuinka monta jäteastiaa tarvitaan peruskiinteistön ulkotiloihin?

Peruskiinteistöjen ulkotiloihin tarvitaan tyypillisesti 2-8 jäteastiaa riippuen kiinteistötyypistä ja käyttäjämäärästä. Omakotitalossa vähimmäisvaatimus on yleensä sekajäteastia ja biojäteastia, mutta kierrätystä harjoittavat kotitaloudet tarvitsevat useampia astioita. Taloyhtiöissä asuntomäärä määrittää tarvittavien astioiden lukumäärän.

Omakotitaloissa jäteastioiden määrä lasketaan usein kaavalla: perustarpeet (sekajäte + biojäte) + asukkaan valitsemat kierrätysjakeet. Keskivertokoti, jossa asuu 2-4 henkilöä, tuottaa tyypillisesti noin 5-10 kg sekajätettä ja 2-4 kg biojätettä viikossa. Näiden jätelajien keräämiseen riittää yleensä kaksi erillistä 140-240 litran jäteastiaa.

Taloyhtiöiden kohdalla laskukaava on monimutkaisempi. Nyrkkisääntönä voidaan käyttää seuraavaa: (asuntojen määrä × henkilömäärä × jätelajikohtainen tuotto) / tyhjennysväli = tarvittava jäteastiatilavuus. Esimerkiksi 20 asunnon taloyhtiössä, jossa asuu keskimäärin 2 henkilöä per asunto, sekajätteen viikkotuotto on noin 200-400 kg, mikä vaatii 2-3 kappaletta 660 litran jäteastioita viikon tyhjennysvälin tapauksessa.

Pienissä yrityksissä jäteastiatarve määräytyy toimialan ja henkilöstömäärän mukaan. Toimistotiloissa riittää usein 3-5 astiaa (sekajäte, paperi, kartonki, biojäte ja muovi), kun taas ravintolat tai vähittäiskaupat saattavat tarvita jopa 6-8 eri jäteastiaa materiaalien monimuotoisuuden vuoksi.

Mitä jätelajeja varten tarvitaan erilliset astiat ulkotiloihin?

Ulkotiloihin tarvitaan erilliset jäteastiat lakisääteisille jätelajeille, joita ovat sekajäte, biojäte, kartonki, paperi, lasi, metalli ja muovi. Heinäkuusta 2022 alkaen yritysten ja kiinteistöjen lajitteluvelvoitteet tiukentuivat, joten lähes kaikki jätelajit on kerättävä erikseen, jos niitä syntyy tietyt vähimmäismäärät.

Jätelainsäädännön mukaan yritysten on järjestettävä erilliskeräys seuraaville jätelajeille, mikäli niitä syntyy vähintään:

• Biojäte: 10 kg viikossa
• Paperi- ja kartonkipakkausjäte: 5 kg viikossa
• Muovipakkausjäte: 5 kg viikossa
• Lasipakkausjäte: 2 kg viikossa
• Metallipakkausjäte ja pienmetalli: 2 kg viikossa

Tämä lajitteluvelvoite koskee myös palvelu-, matkailu- ja hallintoalan kiinteistöjä. Lisäksi tiettyjä jätelajeja, kuten vaaralliset jätteet, POP-jätteet, saostus- ja umpisäiliölietteet, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet sekä pilaantunut maa-aines, koskevat erityisvaatimukset, mukaan lukien sähköinen siirtoasiakirja.

Asuinkiinteistöissä vaatimukset vaihtelevat kunnittain, mutta yleisesti yli viiden huoneiston kiinteistöissä tulee olla erilliset keräysastiat sekajätteelle, biojätteelle, paperille, kartongille, lasille ja metallille. Pienemmissä kiinteistöissä pakolliset jätelajit ovat usein sekajäte ja biojäte, muiden ollessa vapaaehtoisia.

Vapaaehtoinen kierrätys kannattaa, sillä se vähentää sekajätteen määrää ja astioiden tyhjennystarvetta. Esimerkiksi muovin lajittelu ja kierrätys nostaa yrityksen tuottamien jätteiden hyötykäyttöastetta ja vähentää polttoon päätyvän jätteen määrää. Samalla säästetään energiaa, raaka-aineita ja luonnonvaroja.

Miten jäteastioiden koko vaikuttaa tarvittavaan määrään?

Jäteastioiden koko vaikuttaa suoraan tarvittavaan määrään – suurempi astia vähentää tarvittavien astioiden kokonaismäärää, mutta vaatii enemmän tilaa. Pienemmät astiat ovat helpompia käsitellä, mutta niitä tarvitaan lukumääräisesti enemmän saman jätemäärän keräämiseen. Optimaalinen valinta riippuu käytettävissä olevasta tilasta ja käsiteltävyydestä.

Yleisimmät jäteastioiden koot ulkokäytössä ovat:

• 140-240 litraa: Sopivat omakotitaloille ja pienille kiinteistöille
• 360-400 litraa: Keskikokoisille kiinteistöille tai suurempien jätemäärien keräykseen
• 600-660 litraa: Taloyhtiöille ja yrityksille, joissa syntyy paljon jätettä
• Syväkeräyssäiliöt (3-5 m³): Suurille kiinteistöille, joissa on rajallisesti pintapinta-alaa

Pienemmät 140-240 litran astiat ovat etuna omakotitaloissa ja pienissä yrityksissä, koska ne vievät vähemmän tilaa ja ovat helpompia liikutella. Näitä astioita on kuitenkin tyhjennettävä useammin, mikä lisää tyhjennyskuluja. Taloyhtiöissä käytetään yleensä 600-660 litran astioita, jotka vähentävät tarvittavien astioiden kokonaismäärää ja tyhjennyskäyntien tiheyttä.

Useamman pienemmän astian valinta yhden ison sijaan on järkevää erityisesti silloin, kun:

• Jäteastioita joudutaan siirtelemään usein
• Jätehuollon tilat ovat hajautettuja
• Kiinteistöllä on kapeat kulkuväylät
• Eri jätelajien tuotantomäärät vaihtelevat merkittävästi

Kun tila on erityisen rajallista, syväkeräyssäiliöt tarjoavat tehokkaan vaihtoehdon. Ne vievät vähemmän maapinta-alaa mutta ulottuvat syvälle maahan, jolloin yhteen astiaan mahtuu useamman tavallisen jäteastian verran jätettä. Tämä on erityisen hyödyllistä tiiviisti rakennetuissa taloyhtiöissä.

Miten ulkotilojen jäteastiat tulisi sijoittaa?

Ulkotilojen jäteastiat tulisi sijoittaa helposti saavutettavaan, tasaiseen paikkaan, joka on turvallisen etäisyyden päässä rakennuksista paloturvallisuuden vuoksi. Jäteauton tulee päästä vähintään 10 metrin etäisyydelle astioista, ja kulkureitin on oltava esteetön. Sijoittelussa tulee huomioida viranomaismääräykset, käytännöllisyys ja tyhjennyslogistiikka.

Viranomaismääräysten mukaan jäteastioiden etäisyys rakennuksista tulisi olla:

• Yksittäiset 240 litran astiat: vähintään 4 metriä
• Jäteastiat ryhmässä tai suuremmat astiat: vähintään 6 metriä
• Jätekatokset: vähintään 8 metriä, ellei palo-osastointia ole tehty

Käytännöllisyyden kannalta jäteastiat kannattaa sijoittaa luonnollisten kulkureittien varrelle, jotta jätteiden vienti olisi mahdollisimman vaivatonta. Samalla tulee huomioida, etteivät astiat ole näkyvästi pääsisäänkäynnin edustalla tai oleskelualueilla. Astioiden ympärillä tulisi olla riittävästi tilaa niiden käsittelyyn, ja sijoittelussa on huomioitava myös mahdolliset hajuhaitat.

Jäteauton tarvitsema tila on kriittinen tekijä sijoittelussa. Jäteauto tarvitsee tyypillisesti:

• Ajoväylän leveys: vähintään 3 metriä
• Vapaa korkeus: vähintään 4 metriä
• Kääntösäde: vähintään 8 metriä
• Kantavuus: raskaalle liikenteelle riittävä

Astioiden sijoittelussa voi hyödyntää myös esimerkiksi jätekatosta, joka suojaa astioita sääolosuhteilta, pitää ne paikoillaan ja parantaa jätepisteen yleisilmettä. Jätekatoksen tulee olla riittävän tilava, hyvin valaistu ja rakennettu palamattomista tai hitaasti palavista materiaaleista paloturvallisuuden vuoksi.

Kuinka usein jäteastiat tyhjennetään ja miten se vaikuttaa tarvittavaan määrään?

Jäteastioiden tyhjennysväli vaikuttaa suoraan tarvittavien astioiden määrään. Tiheämpi tyhjennys mahdollistaa vähemmän astioita, kun taas harvempi tyhjennys vaatii useampia tai suurempia astioita. Tyhjennysväli määräytyy jätelajin, jätemäärän, kiinteistön koon sekä vuodenajan mukaan, ja optimaalisen tasapainon löytäminen vähentää kustannuksia.

Tyypilliset tyhjennysvälit eri jätelajeille ovat:

• Sekajäte: 1-4 viikon välein (kesällä useammin)
• Biojäte: 1-2 viikon välein (kesällä), 2-4 viikon välein (talvella)
• Kartonki- ja paperijäte: 2-8 viikon välein
• Muovijäte: 2-8 viikon välein
• Lasijäte: 4-16 viikon välein
• Metallijäte: 4-16 viikon välein

Sesonkivaihtelut vaikuttavat merkittävästi etenkin biojätteen tyhjennysväleihin. Kesällä korkeammat lämpötilat aiheuttavat hajuhaittoja ja hygieniaongelmia, minkä vuoksi biojäteastiat on tyhjennettävä useammin. Talvella viileämpi ilma hidastaa jätteen hajoamista, jolloin tyhjennysväli voi olla pidempi.

Optimaalisen tasapainon löytäminen tyhjennystiheyden ja jäteastioiden määrän välillä edellyttää kokonaisvaltaista harkintaa:

1. Liian tiheä tyhjennys nostaa kustannuksia tarpeettomasti
2. Liian harva tyhjennys johtaa ylitäyttöön ja mahdollisiin lisämaksuihin
3. Useampi astia harvemmalla tyhjennysvälillä voi olla kustannustehokas ratkaisu
4. Vähemmän astioita tiheämmällä tyhjennysvälillä säästää tilaa

Jätehuollon kokonaiskustannuksia arvioitaessa tulee huomioida sekä astioiden hankinta- ja tilakustannukset että tyhjennyksen kustannukset. Usein kokonaiskustannusten kannalta on järkevää hyödyntää jätehuollon ammattilaisten osaamista tyhjennysaikataulujen optimoinnissa, jolloin varmistetaan kustannustehokas ja toimiva jätehuoltokokonaisuus.

Jätteiden lajittelun tehostaminen vaikuttaa myös tyhjennysväleihin ja tarvittavien astioiden määrään. Tehokas lajittelu vähentää sekajätteen määrää, jolloin sen tyhjennysväliä voidaan mahdollisesti pidentää tai astioiden kokoa pienentää. Kierrätettävien jätelajien osalta tyhjennysvälit ovat usein pidempiä, mikä kompensoi useampien astioiden tarvetta.