Globes -raportointipalvelun käyttöohjeet

Tässä ohjeessa on kuvattu lyhyesti CO2e-raportin sisältö sarakekohtaisesti.

Raporttien sarakkeissa voi olla tyhjäksi jääviä kohtia. Tyypillisesti näissä tapauksissa koko elinkaaritarkastelussa on kuitenkin huomioitu samat jätteidenkäsittelyvaiheet, vaikka prosessin eri vaiheiden päästölaskentakertoimia ei ole voitu eritellä.

Laskentamenetelmien tarkempi kuvaus on Globes-ohjeistuksessa kohdassa ”CO2e-raportoinnin laskentamenetelmät”.
Jos sinulla on kysyttävää jätejaekohtaisista päästöistä, voit lähettää meille kysymyksiä osoitteeseen [email protected]

1. Keräys ja kuljetus:

Verdisin keräys- ja kuljetuspalvelun tuottama päästömäärä. Mikäli sarakkeessa on tyhjä rivi, on kuljetuspalvelun taustatiedoissa puutteita, eikä päästöjä voida raportointihetkellä laskea.

2. – 4. Jätteen prosessointi:

Jätejakeen esikäsittelyn, prosessoinnin, käsittelyn, jätemateriaalin hyödyntämisen ja käsittelyprosessin energiakäytön tuottamat päästömäärät. Mikäli saraketiedot ovat tyhjiä, jätejakeen laskentakerrointa ei ole tietolähteen rajoitteista johtuen voitu laskea auki eri prosessivaiheisiin. Esitetyssä päästömäärässä on kuitenkin otettu huomioon kaikki käsittelyn vaiheet.

5. Tuotetut päästöt yhteensä:

Sarake sisältää kaikkien neljän ensimmäisen sarakkeen arvot summattuna: kaikki vaiheet keräyksestä kuljetukseen ja jätteiden käsittelyyn. Tämän sarakkeen tietoja voit hyödyntää soveltuvin osin yrityksen oman hiilijalanjäljen arvioinnissa, esim. GHG-protokollan Scope 3:n mukaisessa raportoinnissa, jossa lasketaan yrityksen ns. epäsuoria päästöjä, joita syntyy mm. yrityksen jätehuollosta. Vaihtoehtoisesti vain keräys- ja kuljetusvaiheen muodostamat tuotetut päästöt voi poimia 1. sarakkeesta ja eritellä tästä 5. sarakkeen tuotettujen päästöjen yhteenlasketusta summasta. Erotus on helpointa laskea Globesista saatavalla Excel-formaattiin tallennetulla raportilla.

6. ja 7. Vältetyt päästöt:

Raaka-aineiden tuotannossa ja energiantuotannossa vältetyt päästöt on eritelty omiin sarakkeisiin.

8. Tuotetut ja vältetyt päästöt –jakauma:

Tuotettujen ja vältettyjen päästöjen suhdetta (tuotetut miinus vältetyt) voi tarkastella viimeisestä sarakkeesta. Mitä pienempi arvo on, sitä suurempi hyöty jätteen kierrätyksestä muodostuu ja sitä vähemmän khk-päästöjä syntyy jätteen koko elinkaarta tarkasteltaessa.

Verdis Oy tuottaa asiakkailleen jätelajikohtaista CO2ekv-päästölaskentaa vuoden 2021 tammikuusta alkaen. Päästölaskennan kertoimet on määritelty yhteistyössä Sitowise Oy:n elinkaariasiantuntijoiden kanssa. Laskennassa käytettävät päästökertoimet on suhteutettu Suomen olosuhteisiin ja Verdiksen omien kuljetusten ominaiskulutustietoihin. Laskennassa huomioidaan eri jätejakeille ominaiset kuljetus- ja käsittelytavat sekä polttoaineiden ominaispäästökertoimet, joita päivitetään vuosittain muuttuvien taustatietojen mukaan. Lisätietoa laskennasta: raportointi(@)verdis.fi.

Laskentamenetelmät yleisesti

Päästökertoimien laskentamenetelmä pohjautuu Euroopan komission teknisten ohjeiden (2018) mukaan jaotelluiden jätteiden hyödyntämisen kokonaispäästövaikutuksien arviointiin. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen materiaalina tai energiana aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta jätemateriaalia hyödyntämisellä voidaan välttää neitseellisiin raaka-aineisiin perustuvien valmistusketjujen päästöjä ja vastaavasti energiahyödyntämisessä vaihtoehtoisten, etenkin fossiiliperäisten energiatuotantotapojen päästöjä.

Jätteiden käsittely- ja hyödyntämisketjussa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä eri vaiheissa. Keräys ja kuljetus aiheuttaa päästöjä kaikissa tilanteissa, hyödynnetään jätettä tai ei. Työssä käytetty keräyksen ja kuljetuksen päästökertoimet perustuvat Suomen ilmastopaneelin ”Autokalkulaattori -laskurissa” (2020) esitettyihin laskentakaavoihin ja päästökertoimiin.

Suurin osa yhdyskuntajätteistä hyödynnetään joko materiaalina tai energianlähteenä. Vähäinen osa jätteistä päätyy hyödyntämättöminä loppusijoitukseen kaatopaikalle. Materiaalihyödyntämissä on lisäksi omat esikäsittely-, prosessointi- ja käsittelyvaiheensa, josta aiheutuvat omat päästönsä. Sama koskee jätteen energiahyödyntämisestä ja joissain tapauksissa jätteiden kaatopaikalle sijoittamisesta. Kuvassa 1 on esitetty esimerkki jätejakeiden materiaalivirroista Suomessa.

Kuva 1. Kierrätyksen tehostamisen kannalta olennaisten jätejakeiden materiaalivirrat Suomessa (yleiskuvaus, poikkeuksia voi esiintyä todellisuudessa). (Valtioneuvoston kanslia, 2021)

Jätteiden materiaalihyödyntäminen

Jätteiden materiaalihyödyntämisen kasvihuonekaasupäästöjen nettovaikutus perustuu jätemateriaalin hyödyntämisessä syntyvien päästöjen (keräys ja kuljetus, esikäsittely ja tuotevalmistus) ja vältettyjen neitseelliseen materiaaliin perustuvan tuotantoketjun elinkaaristen päästöjen väliseen erotukseen (kuva 2).

Kuva 2. Jätemateriaaliin ja neitseellisen materiaaliin perustuvien tuotantoketjujen vaiheet, joiden elinkaariset kasvihuonekekaasupäästöt arvioidaan. Näiden kahden tuotantolinjan päästöjen erotus kertoo jätemateriaalin nettovaikutuksen kasvihuonekaasupäästöihin. (muokattu: Hillman et al. 2015)

Jätteiden materiaalihyödyntämiseen liittyvien eri vaiheiden päästöt on arvioitu eri lähteistä seuraavasti:

(1) Keräys ja kuljetus:
o päästötiedot perustuvat Verdis Oy:n vuosittaisiin kuljetuspäästötietoihin, joista pystytään arvioimaan massaperusteisesti tiedot eri jätejakeille.
o päästötiedot muuttuvat vuosittain ajosuoritteiden, kuljetettavan jätemäärän ja kuljetuskaluston uusiutumisen myötä. Verdis Oy päivittää tietonsa vuosittain.
(2) Jätemateriaalin hyödyntämisen esikäsittely, prosessointi ja käsittely:
o Osa tiedoista on saatu Ecoinvent 3.6 -tietokannan elinkaaripohjaisten tietojen perusteella, jotka on mahdollisuuksien mukaan muokattu vastaamaan Suomen energiatuotannon aiheuttamia päästöjä.
o Osalle jätteistä on saatu tietoa tieteellisistä artikkeleista
o Osalle jätteistä on saatu tietoa jätteenkäsittelylaitoksilta esimerkiksi jätteenpolton hyötysuhteista.
o Osalle jäteistä on saatu tietoa WARM 15-mallin tietopankista (EPA 2020)
(3) Valmistuksen päästöt jätemateriaaleista (teollisuusprosessi kuvassa 1)
o Osalle jätteistä on saatu tietoa WARM 15 -mallin tietopankista (ks. selvennys myöhemmin tekstissä)
o Osalle jätteistä on oletettu, että valmistusprosessin päästöt sama kuin neitseellisen tuoteketjun päästöt (kuva 1 oikean ja vasemmanpuoliset teollisuusprosessipäätöt ovat joissain tapauksissa samoja)

Jätemateriaalien materiaalihyödyntäminen korvaa neitseellisen raaka-aineiden otosta ja niiden valmistuksesta aiheutuvia päästöjä, joissa on mukana kaikkien elinkaarivaiheiden päästöt (kuva 1, oikea puoli). Näiden korvattavien neitseellisten raaka-aineketjujen päästötiedot (4) on saatu kirjallisuustietojen, elinkaaridatapankin (Ecoinvent 3.6) tai EPA:n WARM-mallin tietopankkien avulla (EPA 2020). Arvioinnin lähtökohtana on, että jätemateriaalista valmistetaan vastaavan toiminallisuuden tarjoava tuote kuin neitseellisen materiaalin käyttämä valmistusketju tuottaa.

Puupohjaisten jätemateriaalin hyödyntämisen tilanteessa lasketaan vielä vältettyihin päästöihin (4) mukaan metsässä saavutettu nieluhyvitys. Puupohjaisen jätemateriaalin materiaalihyödyntäminen merkitsee sitä, ettei metsästä tarvitse hakata ko. puumateriaalia vastaavaa määrää neitseellistä puuta. Hakkuusäästömäärässä otetaan huomioon myös säästetty hukkapuumäärä, joka ei siirry tuotevalmistukseen. Hakkuusäästön seurauksena talousmetsän hiilivarasto säilyy suuremmalla tasolla kuin se olisi ilman hakkuusäästöä. Tätä muutosta vastaava hiilinielu on arvioitu EPA:n WARM 15 –mallilla sekä mekaanisen metsäteollisuuden ja selluteollisuuden tuotteille. Tässä yhteydessä on oletettu, että Suomen ja Yhdysvaltojen puujätteen hyödyntämisen nieluvaikutukset ovat yhtä suuret. Laskennallisesti nieluhyvitys toteutetaan siten, että vältettyjen päästöjen määrää (4) kasvatetaan arvioidun metsänielun verran.

Jätteen materiaalihyödyntämisen kokonaisvaikutus kasvihuonekaasupäästöihin (kg CO2-ekv) saadaan laskettua seuraavasti:

Kokonaispäästövaikutus = (4) + (3) + (2) + (1)
Yhtälössä vältetyt päästöt (4) ilmaistaan negatiivisina lukuina, ja jätettä hyödyntävän tuotantoketjun päästöt (1-3) positiivisina lukuina. Tällöin negatiivinen lopputulos merkitsee, että jätteiden materiaalihyödyntäminen aiheuttaa päästöhyötyjä eli kyseinen negatiivinen määrä päästöjä vältetään jätteiden materiaalihyödyntämisen seurauksena. Jos lopputulos on positiivinen, niin jätteiden materiaalihyödyntäminen aiheuttaa ko. määrän enemmän päästöjä kuin neitseellisen raaka-aineen käyttö.

Käytännössä vain hyvin harvoille jätemateriaaleille on löydetty eritellyt arvot eri osatekijöille (1)-(4). Lisäksi osatekijässä (4) saattaa olla lähtötiedoista riippuen neitseellisen raaka-aineiden kuljetuspäästöt mukana tai sitten ei, eikä tätä tietoa välttämättä ole ollut mahdollista saada selville. Useassa tapauksessa on ollut käytössä vain tietolähteestä saatu kokonaispäästövaikutus (4)+(3)+(2), jolloin Urbaser Oy:n jätteenkuljetuksen päästöt (1) on otettu vielä mukaan kokonaisvaikutusarviossa. Käytetyt lähtötiedot ja oletukset arvioinnissa on esitetty jätelajikohtaisesti erillisessä dokumentaatiossa.

Jätteiden energiahyödyntäminen

Jätteiden energiahyödyntämisen kasvihuonekaasupäästöjen nettovaikutus perustuu jätemateriaalin energian hyödyntämisessä syntyvien päästöjen (keräys ja kuljetus, esikäsittely, sähkön ja lämmön tuotanto) ja vaihtoehtoiseen energiatuotantoon perustuvan tuotannon elinkaaristen päästöjen väliseen erotukseen (kuva 3).

Kuva 3. Jätemateriaaliin (oikea puoli) ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin (vasen puoli) perustuvien energia-tuotantotapojen vaiheet, joiden elinkaariset kasvihuonekekaasupäästöt arvioidaan ja näiden kahden vastaavan energiamäärän tuottavan tuotantotavan päästöjen erotus kertoo jätemateriaalien energiakäytön kokonaisvaikutuksen kasvihuonekaasupäästöihin. (muokattu: Hillman et al. 2015)

Jätteiden energiahyödyntämiseen liittyvien eri vaiheiden päästöt on arvioitu eri lähteistä seuraavasti:

(1) Keräys ja kuljetus:
o päästötiedot perustuvat Verdis Oy:n vuosittaisiin kuljetuspäästötietoihin, joista pystytään arvioimaan massaperusteisesti tiedot eri jätejakeille.
o päästötiedot muuttuvat vuosittain ajosuoritteiden, kuljetettavan jätemäärän ja kuljetuskaluston uusiutumisen myötä. Verdis Oy päivittää tietonsa vuosittain.
(2) Jätemateriaaliin perustuvan polttoaineen esikäsittely ja valmistus:
o Osa tiedoista on saatu Ecoinvent 3.6 -tietokannan elinkaaripohjaisten tietojen perusteella, jotka ovat muokattu vastaamaan Suomen olosuhteita.
o Osalle jätteistä on saatu tietoa tieteellisistä artikkeleista.
o Osalle jätteistä on saatu tietoa jätteenkäsittelylaitoksilta.
o Osalle jäteistä on saatu tietoa WARM 15-mallin tietopankista (EPA 2021)
(3) Sähkön ja lämmön tuotannon päästöt jätemateriaalista
o Jätepohjaisten materiaalien energiatuotantolaitosten (biokaasu tai jätteenpolttolaitokset) päästöt on arvioitu kirjallisuustietojen perusteella.

Jätemateriaalien energiahyödyntäminen korvaa vaihtoehtoisen energiatuotannon päästöjä (kuva 2, vasen puoli). Näiden korvattavien eli vältettävien energiatuotantotapojen päästötietojen (4) on oletettu vastaavan Suomen keskimääräisen kaukolämpö- ja/tai sähköntuotannon päästöjä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen hyödynjakomenetelmällä tehtyihin arvioihin vuodelta 2019 (Tilastokeskus, 2020a). Näihin suoriin polttoperäisiin päästöihin on lisätty polttoaineseosten elinkaariset päästöt raaka-aineiden otosta energiatuotantolaitoksiin. Elinkaaristen päästöjen arviot perustuvat Suomen ympäristökeskuksen Y-HIILARI-mallin tietoihin (Syke, 2020). Vaihtoehtoisen energiatuotantotavan päästöt lasketaan tuotettua MWh kohti samoin kuin jätepohjaisen energiatuotannon päästöt, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia.

Jätteen energiahyödyntämisen kokonaisvaikutus kasvihuonekaasupäästöihin (kg CO2-ekv) saadaan laskettua seuraavasti:

Kokonaispäästövaikutus = (4) + (3) + (2) + (1)

Yhtälössä vältetyt päästöt (4) ilmaistaan negatiivisina lukuina, ja jätettä hyödyntävän energiatuotantoketjun päästöt (1-3) positiivisina lukuina. Jos lopputulos on negatiivinen, niin jätteiden energiahyödyntäminen aiheuttaa päästöhyötyjä eli kyseinen määrä päästöjä vältetään jätteiden energiahyödyntämisen seurauksena. Jos lopputulos on positiivinen, niin jätteiden energiahyödyntäminen aiheuttaa ko. määrän enemmän päästöjä kuin vaihtoehtoiset energiatuotantotavat.

Päästökertoimien laskentamenetelmä pohjautuu Euroopan komission teknisten ohjeiden (2018) mukaan jaotelluiden jätteiden hyödyntämisen kokonaispäästövaikutuksien arviointiin. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen materiaalina tai energiana aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Näiden päästöjen kääntöpuolena on se, että jätemateriaalia hyödyntämisellä voidaan välttää neitseellisiin raaka-aineisiin perustuvien valmistusketjujen päästöjä ja vastaavasti energiahyödyntämisessä vaihtoehtoisten, etenkin fossiiliperäisten energiatuotantotapojen päästöjä.

Päästökertoimiin liittyvät rajoitukset

Käytetyt päästökerroinarvot perustuvat lukuisiin LCA-asiantuntijan kokemusperäisiin mallintamisvalintoihin ja metodologisiin oletuksiin. Lisäksi tutkimusta rajoitti perusteellisesti tietojen saatavuus ja näiden tietojen laatu. Nämä oletukset ja rajoitukset ovat kumpikin epävarmuuden lähteitä, ja ne ovat saattaneet vaikuttaa tuloksiin.

Keskeisten tietolähteiden kuvaus

Jätteiden materiaalihyödyntämisen khk-vaikutukset ovat pyritty ensisijaisesti selvittämään WARM 15 -mallin tietoihin perustuen. Jätteiden energiahyödyntämisen khk-päästövaikutukset taas ovat ensisijaisesti selvitetty Ecoinvent 3.6 -tietokannan ja vuoden 2020 Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen avulla. Tieteellisiä artikkeleita on hyödynnetty, esimerkiksi kun ensisijaisista lähteistä ei ole löytynyt jätejakeelle tietoja.

Tuotteiden elinkaaritietokanta -Ecoinvent 3.6

Ecoinvent-tietokanta on maailman eniten käytetty tuotteiden elinkaaristen ympäristötietojen elinkaaritietokanta. Se on erilaisten sveitsiläisten organisaatioiden (mm. Zürichin teknisen korkeakoulun) ylläpitämä. Tietopankki sisältää elinkaariarvioinnin (LCA) ns. inventaariovaiheen tietoja, joita on toimitettu sinne enimmäkseen eurooppalaisista tuotteiden elinkaaripäästöistä. Tietoja on myös suomalaisista LCA-töistä. Tietoja käytetään yleisesti muun muassa tuotteiden elinkaariarvioiden laadinnassa, ekosuunnittelussa ja ympäristötietojen viestinnässä. Tietoja on kerätty vuodesta 2003, ja ohjelmasta tulee jatkuvasti päivityksiä, joihin on pyritty tuomaan uusimpia tuotetietoa. Tämän työn pohjana on käytetty versiota 3.6 vuodelta 2019.

Ecoinventin tietopankin tiedot sisältävät tuotteiden koko elinkaaritietojen lisäksi myös yksikköprosessien tietoja, jotka kuvaavat erilaisten elinkaarivaiheiden sisältämien prosessien tietoja. Tuote- ja yksikköprosessitasolta löytyy tietoja käytetyistä raaka-aineista (input) ja aiheutetuista päästöistä ilmaan ja veteen sekä jätteistä (output). Tiedot on arvioitu kansainvälisen elinkaariarviointistandardien ISO 14040 ja 14044 mukaisesti.
Ecoinventin tuote- ja yksikköprosessitiedot on dokumentoitu yksityiskohtaisesti. Lisätietoja tietopankista löytyy linkistä https://ecoinvent.org.

EPA WARM 15

Yhdysvaltojen ympäristövirasto EPA on tehnyt jätteiden vähentämismallin (WARM 15), jossa on laskettu jätteiden erilaisille materiaali -ja energiahyödyntämistavoille niiden elinkaariset nettopäästövaikutukset. Tietokannassa on dokumentoitu erilaisille jätejakeille vältettyjen päästöjen ja jätteiden hyödyntämisestä aiheutetut päästöt. Niiden tietojen perusteella on myös laskettu jätteiden hyödyntämisen kokonaispäästövaikutukset.

EPA:n malli tietoineen on ainutlaatuinen kattavuudeltaan, eikä vastaavaa löydy Euroopasta. Tässä työssä on käytetty uusinta 15. versiota. Lähtötiedot ja arviointiperusteet on dokumentoitu seikkaperäisesti (EPA, 2020a; EPA, 2020b) ja ne löytyvät linkistä https://epa.gov/warm.
Yhdysvalloissa sähkön ja lämmön tuotannon päästöt eroavat merkittävästi vastaavista suomalaisista kesiarvotiedoista. Jätteiden hyödyntämistietojen lopputulosta on muutettu vastaamaan paremmin Suomen olosuhteita muuttamalla energiapäästöt laskelmissa suomalaisia päästötietoja vastaaviksi. Muutoin tässä työssä on oletettu, että prosessipäästöt ovat Suomessa ja Yhdysvalloissa samat.

Energiatuotannon päästöarviointien tietolähteet

Jätteen energiatuotannon suorat polttoperäiset päästöt on saatu Tilastokeskuksen polttoaineluokitustaulukosta (2020). Jäte-energialla korvataan päästöiltään Suomessa tuotettua keskimääräistä kaukolämpöä ja sähköä. Nämä on saatu Tilastokeskuksen arvioista, jotka perustuvat hyödynjakomenetelmän käyttöön (Motiva, 2020). Keskimääräisen kaukolämmön ja sähkön elinkaariset päästöt raaka-aineiden hankinnasta polttoaineseoksen käyttöön asti (ilman polton päästöjä) on saatu Suomen ympäristökeskuksen Y-HIILARI-mallista (Syke, 2020)

Lähteitä:

Euroopan komissio, 2018. Komission tiedonanto – Tekniset ohjeet jätteiden luokittelusta (2018/C 124/01). Euroopan unionin virallinen lehti C 124. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:C:2018:124:FULL&from=FI

EPA (U.S. Environmental Protection Agency) 2020. Waste reduction model (WARM) /Documentation for greenhouse gas emission and energy factors used in WARM. Washington, EPA.

EPA, 2020b. Documentation Chapters for Greenhouse Gas Emission, Energy and Economic Factors Used in the Waste Reduction Model (WARM). Background Chapters. U.S. Environmental Protection Agency Office of Resource Conservation and Recovery.
https://www.epa.gov/sites/production/files/2020-12/documents/warm_background_v15_10-29-2020.pdf

The Finnish Climate Change Panel, 2020. Autokalkulaattori – ilmastovaikutusten ja kustannusten arviointiin. Suomen ilmastopaneeli ja Suomen ympäristökeskus SYKE. 2020. Versio 1.06. https://autokalkulaattori.fi/

Hillman, K., Damgaard, A., Eriksson, O., Jonsson, D. and Fluck, L. 2015. Climate Benefits of
Material Recycling. Inventory of Average Greenhouse Gas Emissions for Denmark, Norway and Sweden. TemaNord 2015:547. ISSN 0908-6692. http://dx.doi.org/10.6027/TN2015-547

Valtioneuvoston kanslia, 2021. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:8. Jätteenpolton kiertotalous- ja ilmastovaikutuksiin vaikuttaminen eri ohjauskeinoin. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-093-6

Suomen ympäristökeskus (SYKE), 2020. Y-HIILARI Hiilijalanjälki -työkalu. https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Kulutus_ja_tuotanto/Laskurit/YHiilari

Tilastokeskus, 2020. Polttoaineluokitus 2020 / Bränsleklassificering 2020 / Fuel classification 2020 (XLS) versio 3. https://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_polttoaineluokitus.html

Tilastokeskus, 2020a. Sähkön ja lämmön tuotannon CO2-päästöt. https://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/energia2019/html/suom0011.htm